Ohjelmistorobotti on tulevaisuuden työkaveri

Kuva
Nanna Rantasalo oli osana ohjelmistorobotiikka työryhmää
Nanna Rantasalo oli osana ohjelmistorobotiikka työryhmää
Lahden ammattikorkeakoulun YAMK – insinööriopiskelija (digitaaliset teknologiat) Nanna Rantasalo tutki opinnäytetyössään laskutustietojen muutosprosessia ja sen toteuttamista ohjelmistorobotiikan avulla. Rantasalo oli osallisena työryhmässä, jonka tavoitteena oli rakentaa ohjelmistorobotti, joka mahdollistaa paremman asiakastyytyväisyyden tekemällä laskutustavan muutoksen asiakkaan toivomalla tavalla. ”Keskeinen lähtökohta ohjelmistorobotin käyttöönotolle oli asiakasnäkökulma ja asiakkaiden tyytyväisyys”, Rantasalo toteaa. 

Opinnäytetyön tuloksena todettiin, että robotti tekee työt hitaammin kuin ihminen, mutta toteuttaa työt virheettä ja ilman keskeytyksiä. Työn toimeksiantaja oli Telia Finland Oyj, joka on voimakkaasti mukana digitaalisessa kehityksessä ja erilaisten digitaalisten vaihtoehtojen mahdollistajana. Telia tarjoaa myös muille ohjelmistorobotiikkaan liittyviä palveluita.
Blue Prism ohjelmistorobotiikka-alustalla tehdään työkavereita (kuva: Nanna Rantasalo)

Projekti aloitettiin prosessin parantamisella

Telialla kehittäjän roolissa työskentelevä Rantasalo kertoo, että prosessien tärkeyttä ei pidä unohtaa ohjelmistorobotiikkaprojektissa. Prosessit pitää olla kunnossa ennen kuin työ voidaan määritellä robotille. Robotti tarvitsee tiedot määrämuotoisena ja Rantasalon työryhmä päätti, että robotille menevät tiedot syötetään lomakkeen avulla. ”Prosessin kehittäminen vaatii lisäksi nykytilanteen selventämistä ja analysointia, jonka jälkeen mietitään prosessin tulevaisuuden suunta”, Rantasalo toteaa. Vasta prosessien ollessa kunnossa lähdetään tutkimaan prosessin soveltuvuutta robotille. Sopiva prosessi ohjelmistorobotille on yksinkertainen ja usein toistuva ihmisen tekemä työtehtävä. ”Haluttu tehtävä kuvataan robotin tekijälle yksityiskohtaisesti, niin kuin ihminen tekisi sen”, Rantasalo selventää. Opinnäytetyössä käytettiinkin useita erilaisia tutkinta- ja analysointilinjoja, jotta päästiin haluttuun lopputulokseen. 

Tulokset olivat odotettuja

Opinnäytetyössä analysoitiin robotin tehokkuutta ja saatujen työpyyntöjen määriä. Projektin ensimmäisen osan valmistuttua robotti teki 70 % saamistaan toimeksiannoista. ”Luku on hieman alle tavoitellun, mutta saadun tiedon pohjalta päästään tekemään analysointeja jatkokehitystä varten. Kokonaisuus ei ole missään nimessä vielä valmis”, Rantasalo kertoo. Robotti tekee laskutustavan muutoksen seitsemässä minuutissa, vaikka ihminen tekisi työn kolmessa minuutissa. Robotti jaksaa kuitenkin tehdä töitä väsymättä ympäri vuorokauden. 

Tulevaisuuden työntekeminen muuttuu

Opinnäytetyötä tehdessä kehittyi koko työyhteisö voimakkaasti. ”Projekti antoi paljon oppia koko työyhteisölle, niin robotin tekemisestä, kuin tällaisen projektin maaliin viemisestä. Työn aikana kehittyivät projektin toimintatavat ja seuraavat projektit ovat sujuneet määrätietoisesti”, Rantasalo pohtii. Roboteille määriteltiin esimiehiä, joiden tehtävänä on tiedottaa ja valvoa robotin tekemisestä. Ohjelmistorobotiikan tuleminen työyhteisöön on vasta alkua tuleville työelämän muutoksille. Tulevaisuudessa tekoälyn ja robottien yhteistyö tuo mahdollisuuden monimutkaisienkin tehtävien suorittamiseen. Asiakkaat saavat uusien teknologioiden avulla monipuolisempaa palvelua. Asiakaspalvelussa voi ollakin vastassa robotti, joka palvelee joustavasti asiakkaan tietämättä.   


Lisätietoja:
Nanna Rantasalo
Invoicing Planner
nanna.rantasalo[at]teliacompany.com

Linkki opinnäytetyöhön Theseuksessa:
http://www.theseus.fi/handle/10024/153759

Jaa sivu