Ajankohtaista
Arvoisat AMK-tutkintoihin valmistuvat opiskelijamme, kutsuvieraat ja Lahden ammattikorkeakoulun henkilöstö. Ladies and gentlemen.
Welcome to the graduation ceremony in Lahti University of Applied Sciences. Today graduate 508 students to Bachelor or Master level degrees. Congratulations.
Lahden ammattikorkeakoulusta valmistuu tänään 404 opiskelijaa kandidaattitasoiseen ammattikorkeakoulututkintoon ja 10 maisteritasoiseen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon. Keväällä 2008 valmistuneiden kokonaismäärä on 508, koska osa opiskelijoista on valmistunut aiemmin keväällä. Tutkinnot ja valmistuvien nimet kuulemme todistusten jaon, onnittelujen ja kukituksen yhteydessä.
Valmistuvista 369 eli 79 % on työllistynyt suoraan, ja 20 eli noin 4 % jatkaa opintojaan seuraavalla asteella.
Teille arvoisat tutkintoon valmistuvat tämä päivä on ilon ja onnen päivä. Olette puurtaneet määrätietoisesti vuosikausia saadaksenne ammatin, todistuksen, certifikaatin, oikeuden ja tietotaidon sekä tutkimusvalmiudet hoitaa vastuullisia työ-, tutkimus- ja kehitystehtäviä paikallisesti tai kansainvälisesti. Tämä on merkittävä päivä myös henkilöille, jotka ovat toimineet valmistuvan tukitiimeissä, kuten kotiväelle, tyttö- ja poikaystäville sekä opiskelukavereille.
Itsellänikin nämä valmistumistunteet ovat erityisesti muistoissa tänä keväänä, kun 30 vuotta sitten valmistuneina insinööreinä menemme viettämään viikon päästä luokkakokousta Tampereen ammattikorkeakoulun valmistujaisjuhlan yhteydessä. Silloisia luokkakavereitani virtaa paikalle kaikista maanosista napajäätiköitä lukuun ottamatta.
Lahden ammattikorkeakoulussa rehtori kunnioittaa valmistumisjuhlaanne kantamalla Taideinstituutin ja Muotoiluinstituutin suunnittelemia ja toteuttamia käätyjä. Käätyjen materiaaleina ovat kulta ja titaani, joihin on upotettu viisauden kivi (lapis lazul). Titaanisessa kilvessä spektrin portaattomat väriliukumat symboloivat monialaisen ammattikorkeakoulun tarjoamaa mahdollisuutta alojen väliseen rajattomaan vuorovaikutukseen, ja koulutuksen pyrkimystä kohti parasta ja arvokkainta.
Eilen on syntynyt kolmesta helsinkiläisestä yliopistosta uusi Aalto-korkeakoulu. Korkeakouluja yhdistellään ja muodostetaan liittoumia, alliansseja ja federaatioita niiden laadun ja kansainvälisen toiminnan tehostamiseksi. Lahden ammattikorkeakoulu on myös tarkastelun alaisena ja skannaa asemaansa koko ajan uudessa korkeakoulukentässä. Tavoite on, että ratkaisut löytyvät vuonna 2010 ja mahdolliset toteutukset vuoteen 2012 mennessä.
Teidän tänään valmistuvien opiskeluaikana korkeakoulukentässä on tapahtunut paljon. Muutama vuosi sitten Suomeen luotiin tasavertainen rinnakkainen korkeakoulujärjestelmä, jossa toisen pilarin muodostaa yliopisto ja toisen ammattikorkeakoulu. Molemmissa on nykyään ns. kahden syklin perusmalli, jossa perustutkinto on kandidaattitasoinen ja ylempi maisteritasoinen sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Opiskelijakunnan asema vahvistettiin myös mahdollisimman tarkkaan samaksi kuin yliopistoissa.
Kolmas sykli on lisensiaatti- tai tohtoritutkintoon johtava tutkijakoulutus. Kolmannen syklin tutkinnonanto-oikeus on Euroopassa monilla ammattikorkeakouluilla, mutta Suomessa vain yliopistoilla, joten tohtoriksi aikovien on kirjauduttava tutkintovaiheessa yliopistoon kirjoille.
Osasuorituksia kolmanteen sykliin voi suorittaa kuitenkin ammattikorkeakoulussa. Esimerkiksi Lahden ammattikorkeakoulussa voi suorittaa opintoja mm. ammattikasvatuksen, mediakasvatuksen ja yrittäjyyskasvatuksen tohtorikoulutuksiin ns. PD-opintoina (professional development) Tampereen yliopiston järjestämänä ja Päijät-Hämeen koulutuskonsernin, Päijät-Hämeen maakuntaliiton ja Lahden kaupungin rahoittamana. Mahdollisesti kolmannen syklin tutkinnonanto-oikeus tulee myöhemmän kehityksen myötä myös ammattikorkeakouluille.
Muutoksen turbulenssi kiihtyy korkeakoulukentässä koko ajan. Valtiovalta on esittänyt korkeakoulujen määrän puolittamista 50:stä noin 25:een, ja korkeakoulujen vähimmäiskoon asettamista noin 10 000 opiskelijan tasoon. Korkeakoulujen tulee profiloitua ja olla kansainvälisesti tunnettuja ja haluttuja yhteistyökumppaneita.
Lahden ammattikorkeakoulu profiloituu muotoilun, ympäristökoulutuksen ja innovaatiotoimintojen alueille, joissa se on tunnettu myös kansainvälisesti. Samoihin alueisiin keskittyy myös Päijät-Hämeen elinkeinostrategia. Lahden ammattikorkeakoulun tuottamista vuosittaisista noin 850 tutkinnosta lähes puolet kohdistuu em. painopisteiden lisäksi palvelu- ja tukitoimintojen alueille.
Yliopistojen omistajuus ja ylläpitojärjestelmä on muuttumassa jo vuosina 2009–2010. Muutos tarkoittaa myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen vahvaa yhteistyötä ja yhteisen infrastruktuurin optimaalista hyödyntämistä. Yhteistyön ja yhdistelmien reunaehtona on kuitenkin duaalimallin säilyminen, koska erityisesti ammattikorkeakoulujen tehtäväpainopiste auttaa parhaiten välittömästi yrityselämää, eikä sitä haluta kadottaa yhteisrakenteissa.
Lahden kaupunki on kaukonäköisesti jo vuonna 2000 pyytänyt Korkeakoulujen arviointineuvostoa arvioimaan korkeakoulutoimijat seudulla ja esittämään toimintamallin. Korkeakoulujen arviointineuvosto suoritti arvioinnin vuonna 2002 ja esitti raportissaan ”Mahdollinen korkeakouluyhteistyö” kahden pilarin mallia, jossa toisen muodostaa tiedepuisto (nykyään Lahden tiede- ja yrityspuisto) ja toisen korkeakoulukeskus, jossa kaikki korkeakoulutoimijat toimivat samassa keskuksessa ehkä pääosin samoilla (”Paavolan” ja ”Niemenlaakson”) kampuksilla. Tämän rakenteen selvittelytyö jatkuu edelleen kuitenkin jo toteutusratkaisuja etsien.
Nyt vaikuttaa siltä, että opetusministeriö ja valtiovarainministeriö ajavat vahvasti korkeakoulutoimijoita Lahdessa tuotetun mallin tapaisiin rakenteisiin. Aikajänne 2009–2012 näyttää sen, mihin suuntaan päijäthämäläisten korkeakoulujen yhteistyö kehittyy.
Kansainvälinen paine lisääntyy työvoiman vapaan liikkuvuuden lisäämiseen, ja siksi myös korkeakoulututkintojen vastaavuuksiin. Euroopan alueella tämä jo toteutuu. Te tänään valmistuvat saatte Supplement Diploman muodossa englanninkielisen selvityksen tutkintonne sisällöstä ja siten vastaavuudesta eurooppalaisiin saman tason tutkintoihin.
Nykyiset AMK-tutkinnot ja ylemmät (mastertasoiset) AMK -tutkinnot ovat hyvin tunnustettuja työ- ja yrityselämässä ja erilaisissa julkisoikeudellisissa tehtävissä Suomessa ja myös kansainvälisesti. Se mahdollistaa etenemisen kaikkein vaativimpiin tutkimustehtäviin ja työammatteihin. Erityisesti ulkomaisissa yliopistoissa suomalaiset AMK-tutkinnot noteerataan täysipainoisesti yliopistollisten maisteritutkintojen ja jatkotutkintoihin tähtäävien lisensiaatti- ja tohtoriopintojen pohjaksi.
Otaksun, että monet teistä haluavat opiskella ennemmin tai myöhemmin työn ohessa tai erikseen institutionaalisesti. Puheeni alussa mainitsin valmistuneeni 30 vuotta sitten insinööriksi. Sen jälkeen olen suorittanut työn ohessa kuusi tutkintoa työtehtävien muuttumisen myötä ja osittain omaksi iloksi tai ainakin kehittyäkseni. Oppimisväylät ovat avoimet ammattikorkeakouluissa ja/tai yliopistoissa. Opitun hyväksi lukemisen järjestelmä kehittyy koko ajan nopeasti. Vuonna 2006 käynnistyi Päijät-Hämeen korkeakoulutoimijoiden yhteinen Koulutusjatkumo-projekti, jossa etsitään toimintamalleja lyhentää peräkkäisten tutkintojen kokonaisaikaa.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta kuuluu ammattikorkeakoulujen perustehtäviin opetuksen ohessa, joten yhteysverkostot korostuvat entisestään yritys- ja työelämään. Te arvoisat valmistuvat olette tärkeitä lähettiläitä ja vahvoja lenkkejä yhteistyöverkostossa toimiessanne alumneina. Myös oppimisen ajantasaisuus varmistuu hyvän alumnitoiminnan kautta.
Arvoisat valmistuvat, Positiivareitten tämän aamun nettiajatus sopii hyvin lähtösanoiksi teidän nyt ammattilaisina jatkuvalle elämän purjehduksellenne. ”Jotta elämän purjehdusretki onnistuisi, on opittava käyttämään hyväkseen vastatuulta vauhdin kiihdyttämiseksi”.
Haluan sydämellisesti onnitella Teitä tänään tutkinnon suorittaneita ja kiittää lukuisia stipendien lahjoittajatahoja ja yhteistyökumppaneita. Haluan osoittaa kiitokset myös LAMKin henkilöstölle ja opiskelijayhdistys LAMKOlle määrätietoisesta panostuksesta opetuksessa, oppimisessa ja moninaisessa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa.
Toivotan virkistävää ja rentouttavaa kesää Teille kaikille.
Rehtori Risto Ilomäki