Ostoskorissa
  tuotetta

​Hyvän työelämän ääni​

1.4.2015–31.8.2017

Hankkeen tausta​

Työelämä on tänä päivänä hektistä, kaaosmaista ja alati muuttuvaa. Työelämän muutoksen kiihtyessä pitkäntähtäimen suunnittelu ja strategiatason kehittäminen työpaikolla karkaa yhä kauemmaksi yksilöistä. Samaan aikaan peräänkuulutetaan työntekijöiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä, esimerkiksi työn organisoinnin ja työn tekemisen tapojen kokeilevaa kehittämistä. Kehittämistoimenpiteet voivat myös olla liiaksi tulevaisuutta “lukitsevia”. Kehittämistoimet (esim. amk:n toteuttamat) kohdistuvat usein isoihin yrityksiin. Amk:n tki-hankkeiden mitattavat tavoitteet, toimintatavat, rahoitusohjelmien asettamat rakenteet ja muu toiminnanohjaus ovat usein soveltuneet paremmin isoihin yrityksiin, vaikka mikro- ja yksinyrittäjien osuus yritysten määrästä on merkittävä. Juuri tähän tarpeeseen hankkeessa pyrittiin vastaamaan.

Hankkeen toiminta ja tulokset​

Hankkeessa toteutettiin 85 erilaista pienten yritysten ja muiden pienten työyhteisöjen sekä yksinyrittäjien työhyvinvointiin ja tuottavuuteen tähtäävää kehittämisprojektia. Projekteissa keskeistä oli kehittäminen työyhteisöjen omista lähtökohdista käsin, yhdessä työntekijöiden ja amk-opiskelijoiden sekä asiantuntijoiden kanssa. Hankkeessa kokeiltiin ja kehitettiin useita työelämän kehittämiseen soveltuvia menetelmiä erityisesti pienten yritysten ja ammattikorkeakoulujen viitekehyksessä. Kokonaisuus, "yritysten terveyspalvelu", etenee kartoitusvaiheesta kehittämisprojektiin ja/tai edelleen ohjaukseen muihin yrityksille soveltuviin palveluihin. Yksinyrittäjille rakennettiin oma 24/7-työhyvinvointiohjelma, joka huomioi yrittäjän henkilökohtaisen tilanteen ja tarpeen. Lisäksi järjestettiin lyhytkestoista koulutusta ja infotilaisuuksia. Yhtenä hankkeen tuloksena on Kompleksinen työelämä -koulutus. Koulutuksella tuetaan työhyvinvointia ja työn tekemistä, etenkin johtamistyötä, jatkuvasti muuttuvassa, kaaosmaisessa työelämässä. Koulutus auttaa osallistujia hahmottamaan kaaosmaisuuden taustalla olevaa kompleksisuusteoriaa ja ymmärtämään erilaisia työelämätilanteita. Toimintamallissa hyödynnetään simulaatiomenetelmää. Aiheesta järjestettiin myös lyhyempiä simulaatiotyöpajoja.

Hankkeessa myös vauhditettiin alueellista työelämän kehittämisen verkostoyhteistyötä yhdessä Työterveyslaitoksen TyhyverkostoX – Työterveyttä, työturvallisuutta ja työhyvinvointia verkostoituen -hankkeen ja Työelämä 2020 -hankkeen Hämeen alueverkoston kanssa. Kehittämistoiminta rakentui avoimiin, fasiloituihin työelämän kehittäjien kokoontumisajoihin. Niiden välillä teemaryhmissä kokeiltiin yhteistä verkostomaista tekemistä käytännössä esim. työhyvinvoinnin pop-up -kiertueella. Lisäksi projektien yhteistyössä laadittiin dokumentti: Suosituksia työelämän kehittämisen alueellisten verkostojen rakenteista ja toimintatavoista (Työterveyslaitos 2017). Suositukset on tarkoitettu tukemaan työelämän kehittämisessä mukana olevien verkostojen toimintaa ja yhteistyötä, verkostojen parempaa hyödynnettävyyttä sekä niiden pysyvämmän rakenteen kehittämistä. Maakunta- ja sote-valmistelutyössä sekä työelämän kehittämisessä mukana olevat voivat hyödyntää suosituksia.

Suosituksia työelämän kehittämisen alueellisten verkostojen rakenteista ja toimintatavoista (Työterveyslaitos 2017)​​

 

Hankkeen käytännön toimintaa ja tuloksia kuvataan LAMK Magazine -julkaisussa:

LAMK Magazine: Hyvän työelämän teemanumero 2017 

Lue lisää hankkeesta:

Hyvän työelämän ääni​

Päätoteuttaja

Lahden ammattikorkeakoulu, Liiketalouden ja matkailun ala
Projektipäällikkö Sari Niemi
sari.niemi(at)lamk.fi, p. 044 708 0193

Osatoteuttaja

Hämeen ammattikorkeakoulu
Projektikoordinaattori Marjo Vaalgamaa 
marjo.vaalgamaa(at)hamk.fi,  p. 050 574 5156

​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​