Ostoskorissa
  tuotetta

"Parasta on avoin kohtaaminen" - Toimiva kaupunki

27.10.2014 8:00 | Opiskelijatarina
Ideariihen purkua
Ideariihen purkua Kaupunkimuotoilun osaajaksi -täydennyskoulutuksessa. Kuva Sami Makkula.

​Kaupunkimuotoilun osaajaksi –täydennyskoulutus on hyvässä vauhdissa Lahden ammattikorkeakoulun Muotoilu- ja taideinstituutissa. Koulutukseen osallistuu 23 opiskelijaa ympäri Suomea ja he edustavat monipuolisesti julkishallintoa, yrityksiä ja muotoiluosaamista. Espoon kaupungin konserniesikunnassa työskentelevät Piia Wollsten ja Hanna Saaristo aloittavat opintoihin liittyvän kehitystyön aivoriihellä. Kaupunkimuotoilu antaa välineet, mutta miten luodaan onnistuneita kohtaamisia?

Enemmän asiakas- ja asukaslähtöistä ajattelua

Kaupungin tärkeimpänä tehtävänä on tuottaa palveluja asukkaille ja asiakas- ja asukaslähtöinen ajattelumalli on entistä tärkeämpää. Piia Wollsten ja Hanna Saaristo lähtivät Kaupunkimuotoilun osaajaksi –opintoihin avoimin mielin. Kokemuksia palvelumuotoilusta ja sen ostamisesta oli tullut jo omassa työssä. 

- Olen seurannut muutaman kerran palvelumuotoilijan työtä ja haluan ymmärtää prosessia paremmin. On helpompi ostaa palveluita, kun itse tietää prosessin ja sen tuomat mahdollisuudet, Piia Wollsten pohtii. 

Hanna Saaristo vastaa kaupungin johtamiskoulutuksesta ja tapaa työssään satoja esimiehiä vuosittain. Keskeinen teema valmennuksissa on muutoksen johtaminen.

- 14 000 henkilön  organisaatiossa muutos ei mene läpi vain erillisillä kokeiluilla, vaan olisi hyvä löytää yhteisiä uusia näkökulmia ja välineitä ja yhteinen kehittämisen kieli, Hanna Saaristo summaa yhteen.

Miten muotoilu ja kaupungin kehittäminen asukaslähtöisesti kohtaavat?

Kehitysprojektien, esimerkiksi palvelumuotoiluprojektin, läpivienti kaupunkiorganisaatiossa ei ole yksinkertainen asia. Vaikka projekti onnistuisikin, lopputulokset saattavat jäädä vain pienen ryhmän käyttöön. Keskusteluissa on käynyt selvästi ilmi, että julkishallinnon edustajat tarvitsevat lisätietoa ja ymmärrystä palvelumuotoilun hyödyistä ja toisaalta muotoilijoilla ei ole tarpeeksi tietoa julkishallinnon toimintaympäristöstä ja kaupungin päätöksentekoprosesseista. Tästä Wollsten ja Saaristo löysivät opintoihin liittyvän kehitysprojektin alun. Hypoteesina on, että kaupunkimuotoilu antaa välineet, mutta miten luodaan onnistuneita kohtaamisia? Miten muotoilua hyödynnetään kaupungissa, miten muotoilupalvelua ostetaan, keneltä sitä hankitaan ja millainen itse prosessi on ovat kysymyksiä, jotka nousivat myös esiin.
 

Ratkaisun avaimet yhteistyössä

Kehitysprojekti on etenemässä ideoinnista konkreettisempaan toteutuksen suunnitteluun. Projektiin osallistuvat opiskelijat rakentavat ideariihessä lokakuussa polkua hypoteesista ratkaisuun. Lopputuotos voi olla perehdytyspaketti, olio tai ohjelma ja se voi sisältää esimerkiksi itseopiskelua tai hyviä case-esimerkkejä.

- Kehitysideamme ratkaisu toivottavasti madaltaa julkishallinnon ja muotoilijoiden ammattiryhmien välistä kynnystä. Mielestämme palvelumuotoilun ajattelulla ja näkökulmalla on paljon annettavaa kehittämistyöhön. On tärkeää, että myös muotoilija perehtyy riittävästi kunnan organisaation todellisuuteen ja reaalimaailmaan. Kehittämisprojektin hyötytavoitteena on asiakaslähtöisyys ja asukaslähtöisyyden sekä tuottavuuden parantaminen, Hanna Saaristo ja Piia Wollsten pohtivat yhdessä.

- Tällainen kulttuurien lähentyminen saattaa kestää usein 1-3 vuotta. Toivomme, että kehitysprojekti tuottaisi jotain helposti käytettävää materiaalia, joka vähentää ennakkoluuloja ja antaa hyvän lähtökohdan palvelumuotoilun hyödyntämiselle oikea-aikaisesti kehittämisessä, Saaristo korostaa.

Vaikka hanke on vasta alussa, ideoita ja osaamista Piia Wollstenilta ja Hanna Saaristolta löytyy. Kaupunkiorganisaatiossakin tarvitaan sisäisiä agentteja, jotka raivaavat tilaa ajalle ja uusille ajatuksille.

Kaupunkimuotoilun osaajaksi -täydennyskoulutus on Lahden ammattikorkeakoulun hallinnoima ja Euroopan Sosiaalirahaston osittain rahoittama hanke.  Toimiva kaupunki on hankkeen yhteistyökumppanina.